Laitteet

Jooga – urheilua vai meditaatiota?

Joogalla on henkiset juuret. Perinteisesti se pyrkii keskittymään ihmiseen kokonaisuutena: kehoon, mieleen ja sieluun, ja näiden kolmen harmoniseen yhteyteen. Mutta kumpaa jooga on? Onko se urheilulaji, jossa kelpaa hikoilla, vai meditaatioharjoitus, jossa rauhoittava ääniraita on korvattu omalla hengityksellä? Tämä artikkeli pyrkii vastaamaan tähän ja muihin esiin nouseviin kysymyksiin.

Gurun avulla harmoniseen eheyteen

Tantraan perustuvan henkisen joogan taustalla vaikuttavat usein gurut, viisaat oppineet, jotka välittävät muinaisten joogatekstien merkitykset oppilailleen henkilökohtaisesti. Vaikka myös moderneja guruja löytyy, useimmat harrastavat joogaa nykyään enemmän fyysisen hyvinvoinnin kuin henkisen merkityksen löytymisen toivossa. Guru on monissa paikoin vaihtunut liikunnanohjaajaan. Tämän henkisyyden taustalla on teos nimeltä “Joogasutra”.

“Joogasutra” on eräs joogan filosofian vanhoista merkkiteoksista, ja yksi syistä sille, miksi joogaa alettiin pitää henkisyyden välineenä. Joogan juuret ovat kolmessa eri suunnassa: hathajoogassa, joka pureutuu nimenomaan ihmisen fyysisyyteen, oikeisiin asentoihin ja hengittämiseen, filosofisessa joogassa, jota “Joogasutra” edustaa, ja uskonnollisessa joogassa, joka sulautui pitkälti hindulaisuuden osaksi.

Guruista moderniuteen

Moderni jooga, joka ei ollut uskonnollisesti tai filosofisesti sitoutunutta, syntyi 1900-luvun alkupuolella. Tästä on kiittäminen miestä nimeltä Krishnamacharya, jonka joogiset opit yhdistivät asanapainotteista hathajoogaa sekä meditaatiota ja klassisia joogatekstejä. Kehosta, mielestä ja sielusta tuli hänen opetuksissaan yhtä, eivätkä ne olleet enää hajautuneet kolmeksi eri joogasuuntaukseksi.

Jo vähän ennen tätä jooga alkoi levitä länsimaihin. Siirrettäessä klassisen, filosofispainotteisen ajattelun ydinkohtia toiselle kielelle oli helpointa pyrkiä kääntämään ne ymmärrettävälle kansankielelle. Nämä kansankieliset ilmaisut ovat edelleen käytössä, ja jooga on jatkanut kehittymistään kaikkialla maailmassa. Se on erityisen suuressa osassa erilaisten vaihtoehtouskontojen meditaatio- ja muita harjoituksia.

Jooga nykyisin

Jooga nähdään pitkälti yhdistelmänä venyttelyä, fysioterapiaa, rentoutumista ja kevyttä liikuntaa. Sen henkiset juuret ovat, jos eivät kokonaan unohtuneet, niin painuneet vahvasti pinnan alle; usein länsimaissa joogasta opitaan ensin sen fyysinen puoli, ja vasta asioihin syvemmin perehdyttäessä aletaan löytää henkisiä opetuksia. Joogasta on kehittynyt myös liikunnallisempia muotoja, kuten astangajooga.

Monille jooga ja meditaatio liittyvät samoihin assosiaatioihin. Molemmissa ollaan paikoillaan samoissa asennoissa pitkän aikaa, molemmissa keskitytään hengittämiseen, molemmissa on hengellisiä lähtökohtia ja molemmat ovat löytäneet tiensä valtakulttuuriin itämaista. Sekä joogalla että meditaatiolla on samankaltaisia vaikutuksia ihmisen terveyteen, mikä edesauttaa niiden niputtamista samaan kategoriaan – näistä vaikutuksista lisää alla.

Joogan terveysvaikutukset

Joogan terveysvaikutusten on tutkittu vastaavan kevyttä kävelyä tai muuta liikuntaa, joka ei vaadi äärirajoille menemistä. Asanaharjoittelu parantaa lihaskuntoa, notkeutta ja tasapainoa – tämä on seurausta ihmiskeholle luonnollisiin asentoihin pyrkimisestä, mikä istumapainotteiseen kulttuuriin upotettuna voi monille käydä suoranaisesta lihaskuntoharjoittelusta. Aerobista liikuntaa ei joogaan sisälly kuin korkeintaan satunnaisesti.

Assosiaatiot meditaatioon tulevatkin pitkälti henkisistä vaikutuksista. Samoin kuin meditaation, on joogan todettu lieventävän stressiä, parantavan keskittymiskykyä ja kohentavan mielialaa. Näillä taas on positiivisia vaikutuksia tulehdusarvojen madaltumiseen, mielisairauksiin kuten masennuksiin ja ahdistuksiin, sekä kroonisiin sairauksiin. Joogan voikin halutessaan luokitella fyysisen meditaation muodoksi: molemmissa korostuu läsnäoloon keskittyminen.

Voiko joogaa harrastaa ilman meditaatiota?

Kyllä. Jooga ilman fyysistä aspektia on meditaatiota, ja jooga ilman henkistä puolta on liikuntaa. Jos sinua siis kiinnostaa kehittää lihasvoimaa ja venyvyyttä ilman meditaatiota, voit huoletta keskittyä pelkästään hengittämiseen ja asentojen oikeaoppiseen tekemiseen. Lähes jokainen joogan laji koostuu asanoista, erilaisista asennoista, joilla tavoitellaan ihmiskehon luonnollista, rentoa tilaa.

Fyysisen joogan muotoja ovat hathajooga ja astangajooga. Hathajooga on asapainotteinen, eli samoissa asennoissa vietetään pitkiäkin aikoja. Tarkoituksena on totuttaa keho näihin oikeisiin asentoihin ja sitä kautta purkaa kroonistuvia lihaskireyksiä. Astangajooga on joogan dynaamisempi muoto, joka keskittyy hengityksen ja liikkeen yhdistämiseen ja toistuviin liikesarjoihin ilman rentoutuksia välissä.

Onko joogatessa ajateltava mielen ja kehon vuorovaikutusta?

Ei, jos et halua, mutta ei siitä haittaakaan ole. Joogan lähtökohtana on mielen ja kehon yhteys. Eri osa-alueemme toimivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, ja kireä keho aiheuttaa helposti myös kireän mielen. Paikoillaan yhdessä asennossa istuminen tai seisominen voi aluksi aiheuttaa ärtyneisyyttä mielessä, mutta kehon harjoituksilla voidaan rauhoittaa näitä tuntemuksia.

Vaikka et tietoisesti ajattelisi meditoivasi, on meditaatiossa kyse juuri tästä: yhdessä asennossa olemisesta, hengittämisestä ja keskittymisestä. Sitä ei tarvitse ajatella meditaationa, mutta yhteen asiaan keskittyminen ilman, että katsoo välissä Facebookia, Instagramia tai Twitteriä, käy meditaatiosta. Toisinaan ajatukset vipeltävät hurjaa vauhtia ohi, toisinaan taas hiljentyvät hetkeksi, ja juuri tämä on meditaation tarkoitus.

Jooga voi olla harrastus tai elämäntapa

Joogassa on kaikki maailmankatsomuksen ainekset. Siitä voi löytää tukea omalle kasvulleen ihmisenä, jos niin haluaa – tai sitten vain tavan rentoutua rasittavan ja usein staattisen työpäivän jälkeen venyttelyn ja kevyen kuntoilun parissa. Joogamatolle voi eksyä säännöllisesti päivittäin tai silloin kun huvittaa. Kaikki tavat ovat hyväksyttäviä; ei ole yhtä oikeaa joogaa.

Kumpaa se siis on?

Jooga voi olla pelkkää urheilua, pelkkää meditaatiota, tai hyvä sekoitus molempia. Joogaharjoittelussa ei tarvitse kilpailla; sinä olet ainoa henkilö, joka matoltasi löytyy. Suoritus on omasta kehosta riippuvainen, ja se tarjoaa aina mahdollisuuden kuunnella itseään: mitkä lihakset tarvitsevat tänään huomiotani? Missä tuntuu epämukavuuden tunnetta? Jooga kasvattaa itsetuntemusta sekä henkisesti että fyysisesti.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *