Joogan eri tyylisuunnat

Meditoimalla kohti mielenrauhaa

Meditaation päämääränä maallisella tasolla on tavoitella mielenvirkistystä sekä iloista ja rentoutunutta olotilaa. Henkisellä tasolla sitä harjoittamalla voidaan myös pyrkiä vapautumaan esimerkiksi kärsimyksestä, tai ratkaisemaan eksistentiaalisia kysymyksiä. Meditaatio rentouttaa, vähentää stressiä kehossa sekä auttaa selkeyttämään ja rauhoittamaan ajatuksia. Ihmisen pystyessä tyhjentämään mielensä, pystyy hän paremmin keskittymään päivän askareisiin sekä pitämään mielen kirkkaana ja positiivisena. Meditaatiossa pyritään ylläpitämään tietyn ajan verran tyyni ja keskittynyt mielentila. Ajatukset yritetään rauhoittaa ja keskitytään esimerkiksi hengitykseen, jonkinlaiseen mantraan, esineeseen tai visualisointiin. Meditoija tarkastelee samalla omia tuntemuksiaan objektiivisesta näkökulmasta ilman, että samaistuisi tai tarttuisi niihin. Meditaation pituus voi kestää muutamista minuuteista pidempiinkin meditaatiosessioihin.

Meditointia voi harrastaa missä asennossa tahansa tai vaikka kävellessäänkin, mutta yleisimpänä meditaatioasentona tunnetaan lootus- tai puolilootusasento. Tärkeintä on, että meditoijalla itsellään on mukava olo. Tietoinen mielen keskittyminen saa aikaiseksi sen, että meditoijan mieli ei enää tavoittele mitään tai takerru esimerkiksi erilaisiin ajatuksiin tai tuntemuksiin. Seurauksena meditaatioharjoituksesta ihmisen mieli rentoutuu ja olo on tyyni ja seesteinen. Meditaation harjoittelu myös auttaa ymmärtämään, millaiset ajatukset ja mielentilat ovat itselle huonoja, ja mitkä taas edistävät hyvinvointia.

Meditaation eri tasot

Meditaatiota on olemassa erilaisia tasoja. Perusmeditaatiossa päämääränä on syvä, kokonaisvaltainen rentoutuminen, jossa mieli ja ajatukset rauhoittuvat. Meditoida voi vaikka istuma- tai makuuasennossa. Syvämeditaatiossa puolestaan mieltä harjoitetaan menetelmällä tai tekniikalla, jossa pyritään siirtymään vaipuneeseen tilaan. Se on päämäärähakuista ja siinä usein toistetaan jonkinlaista mantraa ääneen. Syvämeditaatio on vaikutuksiltaan tuntuvin ja sen vaikutukset kestävät pisimpään. Kolmas muoto on aktiivinen meditaatio. Aktiivisessa meditaatiomuodossa yhdistetään tietoinen hengitys liikkeeseen. Pyrkimyksenä harjoitteessa on rauhoittaa mieli ja pysyä läsnä hetkessä. Harjoituksessa keskitytään liikkeiden suorittamiseen, hengitykseen, sekä siihen, miltä liike itsessään tuntuu. Aktiivisen meditaation muotoja ovat muun muassa jooga, qigong ja taiji. Muita meditaatioon verrattavissa olevia liikuntamuotoja ovat hölkkä, kävely ja uiminen.

Meditaation alkuperä

Meditaatio on pääasiassa kehittynyt rājajoogan yhteydessä. Rājajooga on meditaatioperinteistä vanhimpia ja sillä sanotaan olleen vaikutuksia esimerkiksi kristilliseen ja islamilaiseen meditaatioperinteeseen. Suurin osa erityisesti maallisesta meditaatiosta on lähtöisin itämaista, kuten Japanista, Kiinasta, Thaimaasta, Koreasta ja Tiibetistä. Meditaatiosta on vuosien varrella kehittynyt erilaisia muotoja eri kulttuurien piireissä. Esimerkiksi luonnonkansoilla, kuten eskimoilla, intiaaneilla ja busmanneilla on omia meditaatiotekniikoitaan. Tunnetuin näistä tekniikoista on Patanjalin sutroihin tiivistynyt filosofia. Erityisesti buddhalaisuudessa on meditaatiolla keskeinen rooli. Buddhalaisuudessa meditaation tarkoituksena on tavallisesti hyvien kokemusten sijaan itsensä kehittäminen. Meditaatioharjoitus on jaettu kahteen osaan, johon kuuluvat samatha eli mielen hiljentäminen, ja vipassana eli sisäisen viisauden kehittäminen. Metta-meditaation päämääränä taas on kehittää rakkautta ja myötätuntoa.

Onko meditaatio turvallista?

Meditaatio mielletään länsimaissa tänä päivänä pääasiassa mieleltään terveiden yksilöiden itsensäkehittämismenetelmäksi. Sitä käytetään myös psykosomaattisten ja psyykkisten häiriöiden ennaltaehkäisykeinona. Meditaation harjoittaminen ei edellytä, että sen harjoittamista tulisi valvoa ammattilaisen taholta. Asiantuntijan apua voi sen sijaan käyttää tuomaan lisäapua henkisen hyvinvoinnin tavoittelemisessa. Meditaation aiheuttamista psyykkisistä häiriöistä ei ole olemassa minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Sen vaaroista esitetyt kertomukset ovat yleensä kuvauksia vain kyseisen henkilön tietämättömyydestä. Meditaatio voi parhaimmillaan eheyttää ja vahvistaa ihmisen ”minää”, lisätä hänen keskittymiskykyään ja kykyä kohdata arjen ongelmia. Meditaatiosta ei kuitenkaan ole juurikaan hyötyä akuuteissa masennus- tai tuskatiloissa, sillä rauhoittuminen on erityisen vaikeaa, kun ihminen on keskellä vaikeaa elämäntilannetta.

Meditoinnin alkeet

Meditoinnissa ei kannata alussa haukata liian suurta palaa, vaan aloittelijalle riittää hyvin muutamien minuuttien sessio kerran tai kaksi päivässä. Meditointi olisi hyvä sijoittaa ajankohtaan, jolloin on mahdollista olla mahdollisimman rauhallisessa ja hiljaisessa ympäristössä. Harjoitus kannattaa tehdä joko tuolilla tai lattialla istuen, mukavassa, mutta jämäkässä asennossa, jossa pää ja kaula pidetään suorina. Asennon löydyttyä silmät suljetaan ja käsien annetaan levätä polvilla. On tärkeää seurata omaa hengitystä, ja pyrkiä syventämään sisäänhengitystä käyttämällä palleaa. Huomio tulee kiinnittää myös kasvoihin, joiden tulee olla rennot, eikä leukoja purra yhteen. Seuraavaksi rentoutetaan hartiat ja kädet, sekä rintakehä, vatsa ja alaraajat. Huomio pidetään hengityksessä ja ajatusten annetaan tulla ja mennä keskittymällä vain hengitykseen.

Meditointi voi muuttaa aivoja

Tutkimusten mukaan säännöllinen meditointi voi vaikuttaa suotuisasti keskittymiskykyyn, vähentää stressiä ja aiheuttaa muutoksia aivojen fyysisessä rakenteessa. Erään Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan säännöllinen meditointi auttaa myös alentamaan kohonnutta verenpainetta. Kyseisen tutkimuksen tuloksista huomattiin, että johdonmukainen meditoiminen voi laskea sekä systolista että diastolista verenpainetta. Meditaatio voi myös lievittää stressiä, parantaa keskittymiskykyä ja muuttaa aivoja fyysisesti neuroplastisuuden ansiosta. Tutkimusten mukaan muun muassa otsalohkon etuosan hermosolujen määrä voi kasvaa, ja limbinen järjestelmä eli aivojen alue, joka liittyy tunteisiin, voi muuttua. Verikokeissa on todettu, että stressihormoni kortisoli voi pudota jopa 51 prosenttia. Aivojen rakenne oli tutkimuksissa muuttunut sen mukaan, kuinka paljon, ja millaista meditaatiota koehenkilö oli harjoittanut.

Meditaatio on tapa mietiskellä, joka sopii kenelle tahansa, joka haluaa löytää sisäisen rauhan itsensä kanssa ja hetkeksi hiljentyä nykypäivän hektisen maailman keskellä. Meditaatio ei vaadi hienoja ja kalliita välineitä tai paljoa aikaa ollakseen tehokasta. Meditoijan päästessä jyvälle, mistä harjoituksessa on kyse, alkaa meditointia kaivata aina vain enemmän ja enemmän. Myös oikeaan tilaan pääsee nopeammin keskittymiskyvyn harjaantuessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *